Balanced Scorecard uudistui - Triple Bottom Line eli kolme viimeistä riviä 

Kimmo Koivu

Yritysmaailman tuttu sanonta on, paljonko jäi ”viimeiselle riville”.

Yrityksen talousteorian ja vaikkapa Suomen Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tämä voitto on perinteisesti se "viimeinen rivi" eli "Bottom Line". 

Peter Drucker aikoinaan kirjoitti, että yrityksen tärkein tehtävä on luoda asiakkuus ja pitää luodut asiakkuudet.
Koska asiakkaat vaativat aina parempaa, asiakkuuksien säilyttäminen ja kehittäminen eivät onnistu ilman innovaatioita. Innovaatiot taas ovat keksintöjen kaupallisia sovellutuksia.
Katselin muutama vuosi sitten erästä webinaaria, jossa puhuja ansiokkaasti sanoi, että jokaisen uuden tuotteen on oltava paitsi entisiä parempi, myös halvempi.

...mutta pelkkä halpuus ei enää taida riittää.

"Triple Bottom Line"-käsitteen toi keskusteluun Robert S. Kaplan, eli Balanced Scorecardin toinen luoja.
Viimeiselle riville tulee jäädä taloudellisen arvon lisäksi myös sosiaalista arvoa sekä ympäristöarvoa.
Siitä nimitys Triple Bottom Line eli vapaasti suomennettuna kolme viimeistä riviä. 

Tiesitkö, että Balanced Scorecardin voi myös yhdistää OKR-ajatteluun? Lue siitä lisää täältä!

 
Ajattelutavalla on vaikutuksensa yritysten strategiaviitekehyksiin, sillä BSC-strategiakarttojen perspektiivit on määritelty uudelleen. Kaplan puhuu nyt kattavasta johtamisesta, jolla on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, talouteen sekä ympäristöön.

Vaikutus strategiakartan ulottuvuuksiin on seuraavanlainen:

Uusi BSC-ulottuvuus  — Perinteinen BSC - ulottuvuus

Lopputulokset (Outcomes)                            Talous (Finance)

 
Sidosryhmät (Stakeholders)                             Asiakkaat (Customers)

 
Prosessit (Processes)                                           Prosessit (Processes)

 
Mahdollistajat (Enablers)                                 Oppiminen (Learning&Growth) 

Strategiatyössä tämä tarkoittaa, että on määriteltävä strategia, tavoitteet ja toimenpiteet myös yhteiskunnalliseen tuloksellisuuteen sekä ympäristövaikutuksiin pääsemiseksi. Pelkkä voittoprosentti ei enää riitä.
Samoin Asiakasulottuvuuden muutos laajentaa yrityksen tai organisaation katsetta sisältä ulos – mihin tahoihin vaikutamme, halusimme tai emme?

Prosessit ovat edelleen prosesseja.

Mutta entinen ja melkoisen rajaavanakin koettu ”Oppiminen”, laajenee nyt ”Mahdollistajiin”.
Tämä tarkoittaa, että yhä useammin yritys tai organisaatio ei voi saavuttaa kaikkia tuloksia itse tekemällä, vaan vaaditaan yhteistyötä ja jopa oman ekosysteemin hahmottamista uudella tavalla.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Menevätkö kaikki entiset Balanced Scorecardit roskiin? Eivät tietenkään.

 
Alkuperäinen ajatus BSC:ssä oli, että pitää katsoa yrityksen ja organisaation johtamista myös muista näkökulmista kuin pelkkien talouslukujen kautta. Siinä mielessä mikään ei ole uutta.
Nyt se vain on helpompaa, kun BSC on päivittynyt ajanmukaisemmaksi. Uudella mallilla helpompaa muotoilla stateginen tavoitekokonaisuus loogiseksi kokonaisuudeksi.

Uskomme, että strategiaa on helpompi toteuttaa uudistetun Balanced Scoredard viitekehyksen ohjaamana. Jos haluat tietää miten strategiaasi voisi johtaa tehokkaammin varaa keskusteluaika LATO strategiatyökalun asiantuntijan kanssa TÄÄLTÄ.

Kimmo Koivu

Lähde: Re-imagining the Balanced Scorecard for the ESG-era, Robert S. Kaplan, David McMillan.
 HBR 2021.