toggle mobile menu

Riskimatriisi – mitä se on ja miten sitä käytetään organisaatiossa?


Sisällys:
Mikä on riskimatriisi?
Riskimatriisin kaksi akselia: todennäköisyys ja vaikutus

3×3, 4×4 vai 5×5 – minkä kokoinen matriisi sopii?

Riskimatriisi käytännössä: esimerkki

Riskimatriisin rajoitteet ja yleisimmät virheet

Excel vai ohjelmisto?

Kun riskit on tunnistettu, seuraava kysymys on: mihin niistä pitäisi tarttua ensin? Riskimatriisi on yksinkertaisin ja yleisimmin käytetty työkalu tähän. Se sijoittaa jokaisen riskin ruudukkoon kahden kysymyksen perusteella – kuinka todennäköinen riski on ja kuinka vakavaa sen toteutuminen olisi – ja tekee priorisoinnista näkyvää.

Tässä oppaassa käymme läpi miten riskimatriisi toimii, minkä kokoinen matriisi sopii organisaatiollesi, miten se täytetään käytännössä ja missä sen rajat tulevat vastaan.

Mikä on riskimatriisi?


Määritelmä: Riskimatriisi on taulukko, jossa riskin todennäköisyys on yhdellä akselilla ja vaikutus toisella. Riskin sijainti ruudukossa – tai näiden kahden arvon tulo – kertoo riskin suuruuden ja sen, kuinka kiireellisesti siihen pitää reagoida.

Riskimatriisin idea on tehdä riskien vertailu mahdolliseksi. Ilman sitä riskilista on vain lista: kymmenen asiaa, jotka voivat mennä pieleen, ilman käsitystä siitä, mikä niistä on oikeasti vaarallinen. Matriisi antaa jokaiselle riskille luvun, jonka avulla ne voidaan asettaa järjestykseen ja jakaa riskien hallintatoimien resurssit sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Riskimatriisia käytetään laajasti eri yhteyksissä: yritysten kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa, projektien riskiarvioissa, työturvallisuuden vaarojen arvioinnissa ja tietoturvariskien luokittelussa. Periaate on kaikissa sama.

Riskimatriisin kaksi akselia: todennäköisyys ja vaikutus


Riskimatriisi perustuu kahteen arvioon, jotka tehdään jokaiselle tunnistetulle riskille erikseen.

Todennäköisyys
Kuinka todennäköistä on, että riski toteutuu tarkastelujakson – tyypillisesti vuoden – aikana? Asteikko voi olla sanallinen (harvinainen, mahdollinen, todennäköinen) tai numeerinen (1–5). Tärkeintä on, että asteikon portaat on määritelty selkeästi ja kaikki arvioijat tulkitsevat ne samalla tavalla.

Vaikutus
Kuinka suuri haitta riskin toteutumisesta seuraisi? Vaikutusta voidaan arvioida eurojen, toiminnan keskeytymisen keston, maineen tai henkilövahinkojen kautta – riippuen siitä, mikä organisaatiolle on olennaista. Myös tässä käytetään sovittua asteikkoa.

Riskiluku
Kun todennäköisyys ja vaikutus kerrotaan keskenään, saadaan riskiluku. Esimerkiksi 5×5-matriisissa riskiluku vaihtelee välillä 1–25. Käytäntöinä on myös käyttää summaa tai keskisarvoa riskiluvun laskemisessa. Organisaatio päättää itse, mitkä lukuvälit tarkoittavat matalaa, kohtalaista ja korkeaa riskiä – ja mitä kullekin tasolle pitää tehdä.

3×3, 4×4 vai 5×5 – minkä kokoinen matriisi sopii?


Riskimatriisin koko määrittää, kuinka hienojakoisesti riskejä erotellaan. Isompi matriisi ei ole automaattisesti parempi.

•    3×3-matriisi on kevyin. Kolme porrasta molemmilla akseleilla (matala/keskitaso/korkea) riittää pienelle organisaatiolle tai yksittäiselle projektille, jossa riskejä on alle parikymmentä. Nopea täyttää, helppo ymmärtää.
•    4×4-matriisi on hyvä keskitie. Neljä porrasta pakottaa ottamaan kantaa – ei ole keskimmäistä "en osaa sanoa" -vaihtoehtoa. Sopii useimmille pk-yrityksille.
•    5×5-matriisi on yleisin suuremmissa organisaatioissa ja standardien (esim. ISO 31000) yhteydessä. Antaa tarkimman erottelun, mutta vaatii että asteikon portaat on määritelty huolellisesti – muuten ero 3:n ja 4:n välillä jää tulkinnanvaraiseksi.

Nyrkkisääntö: Valitse pienin matriisi, jolla riskit vielä erottuvat toisistaan. Jos 3×3-matriisissa kaikki riskit päätyvät samaan ruutuun, tarvitset lisää portaita. Jos 5×5-matriisissa arvioijat kiistelevät jatkuvasti siitä, onko vaikutus 3 vai 4, asteikko on liian hieno.


Riskimatriisi käytännössä: esimerkki


Alla on 5×5-riskimatriisi, jossa riskiluvut on värikoodattu: vihreä = matala (1–7), keltainen = kohtalainen (8–14), punainen = korkea (15–25). Raja-arvot ovat esimerkki – organisaatio päättää ne itse.

Sijoitetaan matriisiin neljä tyypillistä pk-yrityksen riskiä:

Esimerkki näyttää, miksi matriisi on hyödyllinen: tietojärjestelmän pitkä käyttökatko olisi vaikutukseltaan pahin (5), mutta koska se on epätodennäköinen (2), se päätyy kohtalaiseen luokkaan. Avaintoimittajan ongelmat taas ovat sekä todennäköisiä että vaikuttavia – ja nousevat listan kärkeen. Ilman matriisia intuitio saattaisi ohjata resurssit dramaattisimpaan riskiin, ei todennäköisimpään. Alla oleva riskimatriisin esimerkki kokoaa organisaation kaikki riskit matriisiin ja korostaa riskien esiintyvyyttä eri luokissa.

Kun riskit on sijoitettu matriisiin, jokaiselle korkean ja kohtalaisen luokan riskille määritetään hallintatoimet ja vastuuhenkilö. Matalan luokan riskit kirjataan ja tarkistetaan seuraavalla kierroksella.​

​

Riskimatriisin rajoitteet ja yleisimmät virheet


Riskimatriisi on hyvä työkalu, mutta se ei ole täydellinen. Muutama asia kannattaa pitää mielessä:


•    Arviot ovat subjektiivisia. Todennäköisyys ja vaikutus perustuvat arvioijan näkemykseen, eivät mittaukseen. Tätä lievennetään sopimalla asteikot tarkasti ja arvioimalla riskit ryhmässä, ei yksin.


•    Kertolasku yksinkertaistaa. Riski, jonka todennäköisyys on 1 ja vaikutus 5, saa saman luvun kuin riski, jonka todennäköisyys on 5 ja vaikutus 1 – vaikka ne ovat luonteeltaan täysin erilaisia. Katastrofaaliset mutta harvinaiset riskit kannattaa käsitellä erikseen riskiluvusta riippumatta.


•    Matriisi ei kerro, mitä tehdä. Se priorisoi, mutta hallintatoimet – välttäminen, pienentäminen, siirtäminen tai hyväksyminen – pitää päättää erikseen.


•    Yksi kierros ei riitä. Riskien todennäköisyys ja vaikutus muuttuvat. Matriisi, joka ei päivity arvioiden muuttuessa, vanhenee nopeasti.

Excel vai ohjelmisto?


Riskimatriisin voi rakentaa Exceliin muutamassa minuutissa, ja yksittäiselle projektille se riittää hyvin. Haasteet alkavat, kun matriisia täyttää useampi henkilö eri vastuualueilta, kun riskejä on kymmeniä ja kun johto haluaa nähdä kokonaiskuvan ilman erillistä koostamiskierrosta.


Silloin tarvitaan yhteinen työkalu, jossa jokainen vastuuhenkilö arvioi omat riskinsä samalla asteikolla, matriisi päivittyy automaattisesti ja hallintatoimien eteneminen näkyy samassa näkymässä.


LATO Risk sisältää riskimatriisin osana koko riskienhallintaprosessia. Organisaatio valitsee pisteytysasteikon,riskiluokat, värisäännöt, vastuuhenkilöt arvioivat riskit omissa näkymissään, ja matriisi kokoaa arviot automaattisesti johtoryhmän, yksikön, hankkeen tai riskiluokan tilannekuvaksi. Kriittisimmät riskit nousevat esiin ilman että kenenkään tarvitsee koota Excel-tiedostoja.

LATO tools johtamisalusta – monta johtamisprosessia, yksi ratkaisu

Me LATOssa uskomme, että läpinäkyvyys, työntekijöiden osallistaminen ja suunnitelmallinen tavoitteiden ja tehtävien seuranta ovat strategian onnistumisen avainasioita. Siksi loimme sovelluksen, jolla muun muassa kaikki tuo käy käden käänteessä.

Riskimatriisi – mitä se on ja miten sitä käytetään organisaatiossa?


Sisällys:
Mikä on riskimatriisi?
Riskimatriisin kaksi akselia: todennäköisyys ja vaikutus

3×3, 4×4 vai 5×5 – minkä kokoinen matriisi sopii?

Riskimatriisi käytännössä: esimerkki

Riskimatriisin rajoitteet ja yleisimmät virheet

Excel vai ohjelmisto?

Kun riskit on tunnistettu, seuraava kysymys on: mihin niistä pitäisi tarttua ensin? Riskimatriisi on yksinkertaisin ja yleisimmin käytetty työkalu tähän. Se sijoittaa jokaisen riskin ruudukkoon kahden kysymyksen perusteella – kuinka todennäköinen riski on ja kuinka vakavaa sen toteutuminen olisi – ja tekee priorisoinnista näkyvää.

Tässä oppaassa käymme läpi miten riskimatriisi toimii, minkä kokoinen matriisi sopii organisaatiollesi, miten se täytetään käytännössä ja missä sen rajat tulevat vastaan.

Mikä on riskimatriisi?


Määritelmä: Riskimatriisi on taulukko, jossa riskin todennäköisyys on yhdellä akselilla ja vaikutus toisella. Riskin sijainti ruudukossa – tai näiden kahden arvon tulo – kertoo riskin suuruuden ja sen, kuinka kiireellisesti siihen pitää reagoida.

Riskimatriisin idea on tehdä riskien vertailu mahdolliseksi. Ilman sitä riskilista on vain lista: kymmenen asiaa, jotka voivat mennä pieleen, ilman käsitystä siitä, mikä niistä on oikeasti vaarallinen. Matriisi antaa jokaiselle riskille luvun, jonka avulla ne voidaan asettaa järjestykseen ja jakaa riskien hallintatoimien resurssit sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Riskimatriisia käytetään laajasti eri yhteyksissä: yritysten kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa, projektien riskiarvioissa, työturvallisuuden vaarojen arvioinnissa ja tietoturvariskien luokittelussa. Periaate on kaikissa sama.

Riskimatriisin kaksi akselia: todennäköisyys ja vaikutus


Riskimatriisi perustuu kahteen arvioon, jotka tehdään jokaiselle tunnistetulle riskille erikseen.

Todennäköisyys
Kuinka todennäköistä on, että riski toteutuu tarkastelujakson – tyypillisesti vuoden – aikana? Asteikko voi olla sanallinen (harvinainen, mahdollinen, todennäköinen) tai numeerinen (1–5). Tärkeintä on, että asteikon portaat on määritelty selkeästi ja kaikki arvioijat tulkitsevat ne samalla tavalla.

Vaikutus
Kuinka suuri haitta riskin toteutumisesta seuraisi? Vaikutusta voidaan arvioida eurojen, toiminnan keskeytymisen keston, maineen tai henkilövahinkojen kautta – riippuen siitä, mikä organisaatiolle on olennaista. Myös tässä käytetään sovittua asteikkoa.

Riskiluku
Kun todennäköisyys ja vaikutus kerrotaan keskenään, saadaan riskiluku. Esimerkiksi 5×5-matriisissa riskiluku vaihtelee välillä 1–25. Käytäntöinä on myös käyttää summaa tai keskisarvoa riskiluvun laskemisessa. Organisaatio päättää itse, mitkä lukuvälit tarkoittavat matalaa, kohtalaista ja korkeaa riskiä – ja mitä kullekin tasolle pitää tehdä.

3×3, 4×4 vai 5×5 – minkä kokoinen matriisi sopii?


Riskimatriisin koko määrittää, kuinka hienojakoisesti riskejä erotellaan. Isompi matriisi ei ole automaattisesti parempi.

•    3×3-matriisi on kevyin. Kolme porrasta molemmilla akseleilla (matala/keskitaso/korkea) riittää pienelle organisaatiolle tai yksittäiselle projektille, jossa riskejä on alle parikymmentä. Nopea täyttää, helppo ymmärtää.
•    4×4-matriisi on hyvä keskitie. Neljä porrasta pakottaa ottamaan kantaa – ei ole keskimmäistä "en osaa sanoa" -vaihtoehtoa. Sopii useimmille pk-yrityksille.
•    5×5-matriisi on yleisin suuremmissa organisaatioissa ja standardien (esim. ISO 31000) yhteydessä. Antaa tarkimman erottelun, mutta vaatii että asteikon portaat on määritelty huolellisesti – muuten ero 3:n ja 4:n välillä jää tulkinnanvaraiseksi.

Nyrkkisääntö: Valitse pienin matriisi, jolla riskit vielä erottuvat toisistaan. Jos 3×3-matriisissa kaikki riskit päätyvät samaan ruutuun, tarvitset lisää portaita. Jos 5×5-matriisissa arvioijat kiistelevät jatkuvasti siitä, onko vaikutus 3 vai 4, asteikko on liian hieno.


Riskimatriisi käytännössä: esimerkki


Alla on 5×5-riskimatriisi, jossa riskiluvut on värikoodattu: vihreä = matala (1–7), keltainen = kohtalainen (8–14), punainen = korkea (15–25). Raja-arvot ovat esimerkki – organisaatio päättää ne itse.

Sijoitetaan matriisiin neljä tyypillistä pk-yrityksen riskiä:

Esimerkki näyttää, miksi matriisi on hyödyllinen: tietojärjestelmän pitkä käyttökatko olisi vaikutukseltaan pahin (5), mutta koska se on epätodennäköinen (2), se päätyy kohtalaiseen luokkaan. Avaintoimittajan ongelmat taas ovat sekä todennäköisiä että vaikuttavia – ja nousevat listan kärkeen. Ilman matriisia intuitio saattaisi ohjata resurssit dramaattisimpaan riskiin, ei todennäköisimpään. Alla oleva riskimatriisin esimerkki kokoaa organisaation kaikki riskit matriisiin ja korostaa riskien esiintyvyyttä eri luokissa.

Kun riskit on sijoitettu matriisiin, jokaiselle korkean ja kohtalaisen luokan riskille määritetään hallintatoimet ja vastuuhenkilö. Matalan luokan riskit kirjataan ja tarkistetaan seuraavalla kierroksella.​

​

Riskimatriisin rajoitteet ja yleisimmät virheet


Riskimatriisi on hyvä työkalu, mutta se ei ole täydellinen. Muutama asia kannattaa pitää mielessä:


•    Arviot ovat subjektiivisia. Todennäköisyys ja vaikutus perustuvat arvioijan näkemykseen, eivät mittaukseen. Tätä lievennetään sopimalla asteikot tarkasti ja arvioimalla riskit ryhmässä, ei yksin.


•    Kertolasku yksinkertaistaa. Riski, jonka todennäköisyys on 1 ja vaikutus 5, saa saman luvun kuin riski, jonka todennäköisyys on 5 ja vaikutus 1 – vaikka ne ovat luonteeltaan täysin erilaisia. Katastrofaaliset mutta harvinaiset riskit kannattaa käsitellä erikseen riskiluvusta riippumatta.


•    Matriisi ei kerro, mitä tehdä. Se priorisoi, mutta hallintatoimet – välttäminen, pienentäminen, siirtäminen tai hyväksyminen – pitää päättää erikseen.


•    Yksi kierros ei riitä. Riskien todennäköisyys ja vaikutus muuttuvat. Matriisi, joka ei päivity arvioiden muuttuessa, vanhenee nopeasti.

Excel vai ohjelmisto?


Riskimatriisin voi rakentaa Exceliin muutamassa minuutissa, ja yksittäiselle projektille se riittää hyvin. Haasteet alkavat, kun matriisia täyttää useampi henkilö eri vastuualueilta, kun riskejä on kymmeniä ja kun johto haluaa nähdä kokonaiskuvan ilman erillistä koostamiskierrosta.


Silloin tarvitaan yhteinen työkalu, jossa jokainen vastuuhenkilö arvioi omat riskinsä samalla asteikolla, matriisi päivittyy automaattisesti ja hallintatoimien eteneminen näkyy samassa näkymässä.


LATO Risk sisältää riskimatriisin osana koko riskienhallintaprosessia. Organisaatio valitsee pisteytysasteikon,riskiluokat, värisäännöt, vastuuhenkilöt arvioivat riskit omissa näkymissään, ja matriisi kokoaa arviot automaattisesti johtoryhmän, yksikön, hankkeen tai riskiluokan tilannekuvaksi. Kriittisimmät riskit nousevat esiin ilman että kenenkään tarvitsee koota Excel-tiedostoja.

LATO tools johtamisalusta – monta johtamisprosessia, yksi ratkaisu

Me LATOssa uskomme, että läpinäkyvyys, työntekijöiden osallistaminen ja suunnitelmallinen tavoitteiden ja tehtävien seuranta ovat strategian onnistumisen avainasioita. Siksi loimme sovelluksen, jolla muun muassa kaikki tuo käy käden käänteessä.

toggle mobile menu

Riskimatriisi – mitä se on ja miten sitä käytetään organisaatiossa?


Sisällys:
Mikä on riskimatriisi?
Riskimatriisin kaksi akselia: todennäköisyys ja vaikutus

3×3, 4×4 vai 5×5 – minkä kokoinen matriisi sopii?

Riskimatriisi käytännössä: esimerkki

Riskimatriisin rajoitteet ja yleisimmät virheet

Excel vai ohjelmisto?

Kun riskit on tunnistettu, seuraava kysymys on: mihin niistä pitäisi tarttua ensin? Riskimatriisi on yksinkertaisin ja yleisimmin käytetty työkalu tähän. Se sijoittaa jokaisen riskin ruudukkoon kahden kysymyksen perusteella – kuinka todennäköinen riski on ja kuinka vakavaa sen toteutuminen olisi – ja tekee priorisoinnista näkyvää.

Tässä oppaassa käymme läpi miten riskimatriisi toimii, minkä kokoinen matriisi sopii organisaatiollesi, miten se täytetään käytännössä ja missä sen rajat tulevat vastaan.

Mikä on riskimatriisi?


Määritelmä: Riskimatriisi on taulukko, jossa riskin todennäköisyys on yhdellä akselilla ja vaikutus toisella. Riskin sijainti ruudukossa – tai näiden kahden arvon tulo – kertoo riskin suuruuden ja sen, kuinka kiireellisesti siihen pitää reagoida.

Riskimatriisin idea on tehdä riskien vertailu mahdolliseksi. Ilman sitä riskilista on vain lista: kymmenen asiaa, jotka voivat mennä pieleen, ilman käsitystä siitä, mikä niistä on oikeasti vaarallinen. Matriisi antaa jokaiselle riskille luvun, jonka avulla ne voidaan asettaa järjestykseen ja jakaa riskien hallintatoimien resurssit sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Riskimatriisia käytetään laajasti eri yhteyksissä: yritysten kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa, projektien riskiarvioissa, työturvallisuuden vaarojen arvioinnissa ja tietoturvariskien luokittelussa. Periaate on kaikissa sama.

Riskimatriisin kaksi akselia: todennäköisyys ja vaikutus


Riskimatriisi perustuu kahteen arvioon, jotka tehdään jokaiselle tunnistetulle riskille erikseen.

Todennäköisyys
Kuinka todennäköistä on, että riski toteutuu tarkastelujakson – tyypillisesti vuoden – aikana? Asteikko voi olla sanallinen (harvinainen, mahdollinen, todennäköinen) tai numeerinen (1–5). Tärkeintä on, että asteikon portaat on määritelty selkeästi ja kaikki arvioijat tulkitsevat ne samalla tavalla.

Vaikutus
Kuinka suuri haitta riskin toteutumisesta seuraisi? Vaikutusta voidaan arvioida eurojen, toiminnan keskeytymisen keston, maineen tai henkilövahinkojen kautta – riippuen siitä, mikä organisaatiolle on olennaista. Myös tässä käytetään sovittua asteikkoa.

Riskiluku
Kun todennäköisyys ja vaikutus kerrotaan keskenään, saadaan riskiluku. Esimerkiksi 5×5-matriisissa riskiluku vaihtelee välillä 1–25. Käytäntöinä on myös käyttää summaa tai keskisarvoa riskiluvun laskemisessa. Organisaatio päättää itse, mitkä lukuvälit tarkoittavat matalaa, kohtalaista ja korkeaa riskiä – ja mitä kullekin tasolle pitää tehdä.

3×3, 4×4 vai 5×5 – minkä kokoinen matriisi sopii?


Riskimatriisin koko määrittää, kuinka hienojakoisesti riskejä erotellaan. Isompi matriisi ei ole automaattisesti parempi.

•    3×3-matriisi on kevyin. Kolme porrasta molemmilla akseleilla (matala/keskitaso/korkea) riittää pienelle organisaatiolle tai yksittäiselle projektille, jossa riskejä on alle parikymmentä. Nopea täyttää, helppo ymmärtää.
•    4×4-matriisi on hyvä keskitie. Neljä porrasta pakottaa ottamaan kantaa – ei ole keskimmäistä "en osaa sanoa" -vaihtoehtoa. Sopii useimmille pk-yrityksille.
•    5×5-matriisi on yleisin suuremmissa organisaatioissa ja standardien (esim. ISO 31000) yhteydessä. Antaa tarkimman erottelun, mutta vaatii että asteikon portaat on määritelty huolellisesti – muuten ero 3:n ja 4:n välillä jää tulkinnanvaraiseksi.

Nyrkkisääntö: Valitse pienin matriisi, jolla riskit vielä erottuvat toisistaan. Jos 3×3-matriisissa kaikki riskit päätyvät samaan ruutuun, tarvitset lisää portaita. Jos 5×5-matriisissa arvioijat kiistelevät jatkuvasti siitä, onko vaikutus 3 vai 4, asteikko on liian hieno.


Riskimatriisi käytännössä: esimerkki


Alla on 5×5-riskimatriisi, jossa riskiluvut on värikoodattu: vihreä = matala (1–7), keltainen = kohtalainen (8–14), punainen = korkea (15–25). Raja-arvot ovat esimerkki – organisaatio päättää ne itse.

Sijoitetaan matriisiin neljä tyypillistä pk-yrityksen riskiä:

Esimerkki näyttää, miksi matriisi on hyödyllinen: tietojärjestelmän pitkä käyttökatko olisi vaikutukseltaan pahin (5), mutta koska se on epätodennäköinen (2), se päätyy kohtalaiseen luokkaan. Avaintoimittajan ongelmat taas ovat sekä todennäköisiä että vaikuttavia – ja nousevat listan kärkeen. Ilman matriisia intuitio saattaisi ohjata resurssit dramaattisimpaan riskiin, ei todennäköisimpään. Alla oleva riskimatriisin esimerkki kokoaa organisaation kaikki riskit matriisiin ja korostaa riskien esiintyvyyttä eri luokissa.

Kun riskit on sijoitettu matriisiin, jokaiselle korkean ja kohtalaisen luokan riskille määritetään hallintatoimet ja vastuuhenkilö. Matalan luokan riskit kirjataan ja tarkistetaan seuraavalla kierroksella.​

​

Riskimatriisin rajoitteet ja yleisimmät virheet


Riskimatriisi on hyvä työkalu, mutta se ei ole täydellinen. Muutama asia kannattaa pitää mielessä:


•    Arviot ovat subjektiivisia. Todennäköisyys ja vaikutus perustuvat arvioijan näkemykseen, eivät mittaukseen. Tätä lievennetään sopimalla asteikot tarkasti ja arvioimalla riskit ryhmässä, ei yksin.


•    Kertolasku yksinkertaistaa. Riski, jonka todennäköisyys on 1 ja vaikutus 5, saa saman luvun kuin riski, jonka todennäköisyys on 5 ja vaikutus 1 – vaikka ne ovat luonteeltaan täysin erilaisia. Katastrofaaliset mutta harvinaiset riskit kannattaa käsitellä erikseen riskiluvusta riippumatta.


•    Matriisi ei kerro, mitä tehdä. Se priorisoi, mutta hallintatoimet – välttäminen, pienentäminen, siirtäminen tai hyväksyminen – pitää päättää erikseen.


•    Yksi kierros ei riitä. Riskien todennäköisyys ja vaikutus muuttuvat. Matriisi, joka ei päivity arvioiden muuttuessa, vanhenee nopeasti.

Excel vai ohjelmisto?


Riskimatriisin voi rakentaa Exceliin muutamassa minuutissa, ja yksittäiselle projektille se riittää hyvin. Haasteet alkavat, kun matriisia täyttää useampi henkilö eri vastuualueilta, kun riskejä on kymmeniä ja kun johto haluaa nähdä kokonaiskuvan ilman erillistä koostamiskierrosta.


Silloin tarvitaan yhteinen työkalu, jossa jokainen vastuuhenkilö arvioi omat riskinsä samalla asteikolla, matriisi päivittyy automaattisesti ja hallintatoimien eteneminen näkyy samassa näkymässä.


LATO Risk sisältää riskimatriisin osana koko riskienhallintaprosessia. Organisaatio valitsee pisteytysasteikon,riskiluokat, värisäännöt, vastuuhenkilöt arvioivat riskit omissa näkymissään, ja matriisi kokoaa arviot automaattisesti johtoryhmän, yksikön, hankkeen tai riskiluokan tilannekuvaksi. Kriittisimmät riskit nousevat esiin ilman että kenenkään tarvitsee koota Excel-tiedostoja.

LATO tools johtamisalusta – monta johtamisprosessia, yksi ratkaisu

Me LATOssa uskomme, että läpinäkyvyys, työntekijöiden osallistaminen ja suunnitelmallinen tavoitteiden ja tehtävien seuranta ovat strategian onnistumisen avainasioita. Siksi loimme sovelluksen, jolla muun muassa kaikki tuo käy käden käänteessä.