Strategia ilman tavoitteita on rukous

menestys kuvituskuva

Kimmo Koivu

”Strategia ilman tavoitteita on rukous.” Ystäväni Marko Kulmala Insano Oy:sta kirjoitti näin – Marko on tunnettu markkinointitarinoitsija ja liikkeenjohdon apulainen.

Varastin ajatuksen, sillä lausahdus tarttui heti. Koska niinhän se on, että ellei strategiasta voi johtaa tavoitteita, ei niitä voi myöskään seurata taikka ohjata.

Mutta mikä on tavoite?

Olin nuorempana töissä eräässä isossa vakuutusyhtiössä. Yhtiön silloinen johdon koulutuspäällikkö (Lempinimeltään Pepe) oli hyvin perehtynyt tavoitejohtamiseen ja hän oli miettinyt sitä, mikä ja mitä tavoite on itsessään ja miten tavoitteita voisi konkretisoida? Innostuin itsekin jo silloin aiheesta. Pepe oli piirtänyt janan, jonka eri päät edustivat johtamisen tarvealueen

koko skaalaa.

Toisessa ääripäässä olivat ohjausta haluavat ihmiset ja toisessa päässä itsejohtoiset ihmiset. Tavoitteita tarvitsevat molemmat ryhmät sekä näiden välissä olevat.

Tavoite vai toive ?

Jos yrityksen päämäärä  on vaikkapa ”Markkinaosuuden kasvattaminen päämarkkina-alueilla”, se ei vielä oikein kerro, mitä pitäisi tehdä. Se on toive.

Perustuen johdon ilmaisemaan markkinaosuuden lisäämisen ”toiveeseen”, itsejohtoiset ihmiset nappaavat jo tästä kiinni ja
muotoilevat  omissa mielissään tähän tulokseen johtavaa tekemistä ja konkreettisia toimenpiteitä.

Mutta toiveesta itselle tehty tavoite on vain heidän  tiedossaan. Ehkäpä kannattaisi tuota päämäärää hieman konkretisoida

siellä kulmahuoneessa, jotta kaikki pääsevät mukaan.

”Markkinaosuuden kasvattaminen päämarkkina-alueilla 15%:sta 20%:een”.

— Parempi, tuosta deltasta (5%-yksikköä) saa kvantifioitua mittariksi euroja tai kappaleita, kun lähtöarvot ovat tiedossa.

Yritystason päämäärä tai strategia ei vielä yksikkö- tai henkilötasolle kerrottuna ole kovinkaan konkreettinen, tässäkään muodossa. Siksi kannattaa muotoilla ja johtaa tavoitteet seuraavalla logiikalla.

Tavoitteen määritelmä:

Verbi + Kohde + Nykytila + Tavoitetila + Aika

Esim: ”Kasvatamme markkinaosuutta 15%:sta 20% een vuosien 2021 ja 2022 aikana”

Tämä muotoilu antaa nyt varmuuden ja vapauden johtaa seuraavan tason TAVOITTEITA esimerkiksi eri maantieteellisille alueille, tuoteryhmille, osastoille, tiimeille ja ihmisille.

Periaatteeni kuuluu näin:  ” Asioiden selkeyttämisestä ei yleensä ole haittaa, pikemminkin päinvastoin”.

Joten let´s go… Yrityksestä yksikkötasolle: Tavoitteen määritelmän mukaisesti teen esimerkin yksikkötasolle johdetusta yritystason tavoitteesta:

  • ”Nostaa yksikön myyntiä tuotteessa A-200 kappaleesta 210:een vuonna 2021, ja 220:een vuonna 2022”

Yksiköstä tiimitasolle:

  • ”Lisätä tuotteen A myyntiä tiimissä 10:stä 15:een vuonna 2021”

Tiimistä henkilötasolle:

  • ”Lisätä tuotteen A kauppoja 3:sta 4:ään vuonna 2021”

Kas – syntyy yksinkertainen puurakenne – englanniksi cascade


– yrityksestä yksilöön siten, että tavoiteketju on yhtenäinen. Ketjun osalta voidaan nyt helposti laskea toteumat. Ja nyt eri tason toimijoiden on helppoa miettiä ne KEINOT ja RESURSSIT ja AIKATAULUT tavoitteisiin pääsemiseksi – eli se STRATEGIA.

Samalla logiikalla ja sitä muuntaen voidaan helposti konkretisoida vaikkapa julkisille organisaatioille tyypillisiä vaikuttavuustavoitteita

Sote-uudistus on liian kiinnostava kohde koskematta jätettäväksi. Kollegani Juho Lipsanen on sanonut sattuvasti, että

sote-uudistuksen tavoite pitäisi olla:” Tehdä suomalaisista maailman tervein kansa vuoteen 2030 mennessä ” – ei niin että esimerkiksi maakuntamalli olisi tavoite. ”Maakuntamalli on vain – ehkä – yksi keino.

Erään ison kaupungin kehitysjohtaja aprikoi tapaamisessamme, että ”mitenkäs tämä ajattelu sopisi kaupungin kehittämiseen?”. Otimme esimerkin heidän kaupunkinsa kehittämistarpeista, joista yksi oli kaupungin keskustan kehittäminen.

”Luoda vetovoimainen kaupunkikeskusta vuoteen 2025 mennessä” oli mielestämme oiva päämäärä, josta palaverin aikana iteroimme mm.

  • Lisätä kävelijöiden turvallisuuden tunnetta korjaamalla katuvalaistuksen puutteet vuonna 2021”.
  • ” Lisätä ympäristön viihtyisyyttä maalamalla ja uudistamalla istuinpenkit vuonna 2021”
  • ja niin edelleen.

Eli esittämäni tavoitemuotoilemisen malli soveltuu hyvinkin moneen eri tarpeeseen, ja se auttaa konkretisoimaan organisaation tason päämääriä jopa henkilötasolle asti.

Tavoitejohtamisen malli – Management by Objectives – kärsi jossain vaiheessa huonosta maineesta. Mutta Googlen kautta maailmalla tunnetuksi tullut OKR-malli on minun mielestäni  MBO:n re-inkarnaatio. Ja hyvä sellainen.

Lopuksi

Aika harvoin on vain yhtä totuutta tässä tavoiteasiassakaan. Usein eri tiet vievät samaan maaliin, ja hyvä niin. Aina kannattaa kuitenkin johtamisessa miettiä, kirjoitinko ja sanoinko rukouksen vai oikean tavoitteen!

Kimmo Koivu, yksi LATO:n perustajista

Kimmolla on LinkedInissä yhteensä 139 suositusta
strategisessa johtamisessa
.

Sinua voisi myös kiinnostaa

Strategian toimeenpanokyky ja toteutus

Arvioi strategian toimeenpanokykysi –organisaatiosi nykytaso?

Strategian ja toimintasuunnitelman seuranta voi tuntua hankalalta ilman vakiintunutta rullaavaa prosessia ja yhdessä sovittua rutiinia. Tässä yhteydessä rutiinilla tarkoitetaan sovittua ja noudatettavaa tapaa toimia yhdessä, jonka tulisi juurtua organisaation selkärangasta tulevaksi automaatioksi. Työkäytännön tarkoitus on vakioida ja tuoda systematiikka, jotta strategia saataisiin toteutettua niin kuin ollaan suunniteltu – hyvässä yhteistyössä ja läpinäkyvästi.

Read More »
Hoshin Kanri kuvituskuva

Hoshin Kanri? Mikä? Miten? Miksi?

On mahdollista, että olet päätynyt jossain kohtaa työuraasi tai opiskeluaikoinasi keskustelemaan lean-johtamisesta. Tässä yhteydessä keskusteluissa on saattanut esiintyä Hoshin Kanri -niminen johtamismalli.

Read More »